Kaikki ihmisestä todeksi uskomasi vaikuttaa elämääsi enemmän kuin ehkä tiedostatkaan. Ja ne vaikutukset tuntuvat myös ympäristössäsi.

Ihmiskäsityksestä ja sen merkityksestä on keskusteltu hämmästyttävän vähän, vaikka se on läsnä meidän jokaisen elämässä jokainen hetki ja vaikuttaa aivan kaikkeen arjessamme. Omaksumamme ihmiskäsitys näkyy mm. siinä, miten näemme itsemme ja toisemme, miten vuorovaikutamme ja millaisia ratkaisuja ja tekoja teemme. Ihmiskäsityksestä riippuu oma hyvinvointimme, ja sen merkitys esimerkiksi työyhteisöjen toimivuudessa, lastenkasvatuksen onnistumisessa, politiikan tekemisessä ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on keskeinen. Sanoisin jopa niin, että ihmiskäsitys on kaiken inhimillisen toiminnan alku ja juuri.

Mitä ihmiskäsityksellä tarkoitetaan

Ihmiskäsityksen voi kiteyttää sinun itsesi valitsemaksi uskomukseksi siitä, mitä uskot ihmisen perusluonnosta todeksi. Meillä jokaisella on tuo uskomus, useimmiten tiedostamattomana kuin tiedostettuna. Ja me tuomme omat ihmiskäsityksemme mukanamme yhteisöihin, joissa toimimme, joissa niistä muodostuu yhteisesti jaettu, kollektiivinen ihmiskäsitys. Sekin usein tiedostamaton.

Ihmiskäsitys on jokaisen ihmisen oma vastaus seuraavanlaisiin kysymyksiin: mikä tai mitä on ihminen, miten hän tulee sellaiseksi kuin hän on, mikä ohjaa hänen käyttäytymistään ja ratkaisujaan, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvoitteensa, mistä ihmisen arvo syntyy, millainen on terve tai ehjä ihminen, miten ikääntyminen vaikuttaa ihmiseen, mistä ihmisen arvo tulee, mikä ihmistä motivoi ja sitouttaa, miten hän oppii ja millaisissa olosuhteissa jne.

Ihmiskäsitys on aina valinta

Olet itse valinnut oman ihmiskäsityksesi, mutta kuinka tietoinen siitä ja sen syntyprosessista olet? Useimmilla tuo valinta tapahtuu nk. ”äidinmaidossa”, eli ihminen omaksuu omat uskomuksensa vanhemmiltaan tai muilta elämänsä auktoriteeteilta. Myös ihmisen henkilökohtaiset kokemukset sekä ympäröivä kulttuuri ja sen ideologiset arvostukset näyttelevät suurta roolia siinä, millainen uskomus ihmisestä muodostuu itse kullekin todeksi.

Mikä on ihminen -kysymykseen ei ole olemassa vain yhtä ”oikeaa” käsitystä, vaan miljoonia erilaisia totuuksia, joista jokainen joutuu tekemään oman valintansa. Valintoja tehdessä on edessä varsinainen viidakko, joten keskeiseksi nousee se, mihin minä oikeasti ja aidosti uskon. Mihin minä haluan kiinnittyä, ihmisen mahdollisuuksiin uskovaan vai hänen rooliaan pienentävään? Onneksi ihmisen valitsema ja todeksi elämä ihmiskäsitys ei ole koskaan kiveen hakattu, vaan sitä voi aina tarkentaa ja tarvittaessa myös muuttaa. Ja se todellakin kannattaa, sillä ihmiskäsityksen kanssa ollaan monen inhimillisen ilmiön juurisyissä.

Mihin ihmiskäsitys vaikuttaa

Ihmiskäsitys vaikuttaa kaikkeen elämässäsi. Yksilötasolla siihen miten näet ja kohtaat itsesi, muut ihmiset ja maailman ympärilläsi, ja mitä uskot mahdollisuuksistasi. Se ohjaa valintojasi ja niiden pohjalta teet elämäsi suuret ja pienet ratkaisut. Se joko avaa ja laajentaa maailmaasi ja vaihtoehtojasi tai sitten sulkee ja pienentää niitä.

Yhteisötasolla ihmiskäsitys vaikuttaa mm. kulttuurissa, rakenteissa, strategiassa ja johtamistavoissa.

Ollaan sitten missä ympäristössä tahansa, ihmiskäsitys ohjaa yksilön ajattelua ja toimintaa, havainnointikykyä, tiedonhankintaa ja -käsittelyä, ja on olennaisena osana vaikuttamassa kaikissa vuorovaikutussuhteissamme.

Aika merkityksellinen juttu siis kyseessä, vai mitä?

Tiedosta tiedostamaton

Ihminen on vapaa tekemään valintoja, mutta hän on valinnoistaan myös vastuussa. Se, että tekee viisaita ja hyvää tekeviä valintoja, edellyttää tietoisuutta siitä, mihin uskoo ja mitä on tekemässä.

Tämä pätee myös ihmiskäsityksesi kanssa. On hyvä huomata, että osa valitsemistasi käsityksistä pienentävät ihmistä, osa taas vahvistaa ja voimavaraistaa. Pienentävän käsityksen (esimerkiksi: ihminen ei osaa, ei pysty, ei voi, ihminen on vain…) kanssa et välttämättä koskaan pety, mutta voimavaraistavan (esimerkiksi: ihminen on enemmän kuin…) kanssa voit löytää itsestäsi, toisista ihmisistä ja elämäsi vuorovaikutussuhteista sellaisia mahdollisuuksia, joita et ole aiemmin edes osannut tiedostaa.

Pääset oman ihmiskäsityksesi lähteille kysymällä itseltäsi, onko ihminen mielestäsi:
– vain geeniperimänsä summa vai enemmän kuin geeninsä, kohtalonsa, temperamenttinsa jne.
– joko-tai vai sekä-että olento
– rajallinen vai rajaton
– lähtökohtaisesti hyvä vai paha, arvokas vai arvoton
– yksilö vai laumaeläin, toisista riippuva vai riippumaton
– korvattavissa vai korvaamaton
– tarkalleen analysoitavissa vai ei
– kykenevä vai osaamaton
– heikko vai voimakas
– hauras vai kestävä
– rakentava vai rikkova jne.

Ihmiskäsityksen avulla pääset elämäsi tapahtumien ja ihmisenä kasvun juurisyihin. Mitä uskot ihmisestä todeksi? Ja kun löydät vastauksesi, kysy itseltäsi pienentääkö se itseäsi ja mahdollisuuksiasi, vai tarjoaako niitä lisää. Olisiko kenties hyvä hieman muuttaa näitä uskomuksiasi? Tai vahvistaa ja tarkentaa jo olemassa olevia? Tarvitsetko kenties tähän henkilökohtaista sparrausta?

Lopuksi kysy itseltäsi: millaisen ihmiskäsityksen kanssa tahdon ja uskallan elää?