Tutkimusten mukaan stressistä on joko haittaa tai hyötyä riippuen siitä, millaisilla silmälaseilla kokemustasi tarkastelet.
Kalenteri täynnä, elämä yhtä suorittamista, joka puolelta tulee lisää paineita, oma jaksaminen on koetuksella, univaikeudet ovat todellisuutta ja terveyskin on alkanut reistailla – onko jokin näistä arkitodellisuuttasi?
Neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka tuo uuden ja tarpeellisen näkökulman stressin käsittelyyn. Hänen mukaansa stressistä ei kannata yrittää pyristellä eroon, vaan sitä kannattaa opetella hyödyntämään.
Mitä stressi on
Stressi määritellään työstä tai elämäntilanteesta johtuvaksi mieltä kuormittavaksi tekijäksi. Se, mikä stressikeskustelusta usein unohtuu, on se, että stressi on myös ihmisen selviytymiskeino. Stressi nimittäin lisää mm. tarkkaavaisuutta, parantaa keskittymiskykyä ja antaa energiaa. Niinpä pieni tai lyhytaikainen stressi on ihmiselle hyväksi sillä se antaa hänelle toimintakykyä!
Olemme yksilöllisiä siinä, kuinka kauan ja kuinka pitkään stressiä kestämme, mutta stressaavan elämäntilanteen voimistuminen tai pitkittyminen johtaa ennemmin tai myöhemmin vakavampiin seurauksiin.
Suhtautumisella stressiin on suuri vaikutus hyvinvointiisi
Stressistä on tullut muotisana, jota jokaisen ”kuuluu” kokea. Sanaa käytetään kaikenlaisten ikävien tunteiden kattosanana. Stressiä neuvotaan välttämään ja pyrkimään siitä eroon. Tuntemus stressistä ei kuitenkaan käskemällä poistu vaan irti pyristely tuottaa ihmiselle yhden stressin aiheen lisää – miksi en tähän(kään) pysty?
Miten stressiä voisi sitten oppia hyödyntämään? Sokan mukaan stressiä kannattaa käsitellä liikkeelle panevana, itselle suotuna voimavarana. Hänen mukaansa stressi on nimittäin kehossa ja mielessä syntyvä reaktio silloin, kun pelissä on jotakin itselle tärkeää. Näin ajatellen kokemus stressistä on osoitus siitä, että elämässäni on asioita, joista välitän ja jotka ovat minulle merkityksellisiä.
Kolme askelta hyödyllisempään stressiin
Kun haluat oppia hyödyntämään stressiä voimavarana, tässä sinulle Stanfordin yliopiston psykologian professori Alia Crumin menetelmä:
1. Tunnista stressi
Tunnista ja tiedosta stressin aiheesi, sillä mitä enemmän yrität lakaista asiaa maton alle, sitä enemmän kulutat energiaasi.
Tiedostaminen muuttaa aivojesi toimintaa ja auttaa sinua saamaan tilanteen paremmin hallintaasi. Kun vellot epämääräisessä ahdistuksen tilassa, hermostosi aktiivisuus tapahtuu aivojesi pelkokeskuksessa eli mantelitumakkeessa. Kun tunnistat ja tiedostat tilanteesi, aktiivisuus siirtyy aivojesi etuotsalohkoon, jossa vasta on mahdollista ajatella laadukkaammin ja korkeatasoisemmin.
Jatka pohtimalla, mistä stressisi johtuu tai mikä sitä synnyttää. Jaksa syventyä syihin, sillä ensimmäisenä mieleen tullut ajatus ei välttämättä ole se varsinainen juurisyy.
2. Ota stressi vastaan
Rohkene kohtaamaan oma stressitilasi. Jos pakenet stressiäsi ja sen aiheuttajia, etäännyt samalla omista arvoistasi. Muista että stressiä aiheuttavat vain ne asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä.
Tätä voit työstää täydentämällä lausetta: ”Olen stressaantunut [stressin aihe], koska minulle on tärkeää, että…”
3. Hyödynnä stressiä
Kun olet selvittänyt stressisi aiheuttajan ja sen yhteyden arvoihisi, voit alkaa hyödyntää sitä arjessasi sen liikkeelle panevaa voimaa hyväksi käyttäen – kyseessä on sinulle tärkeä selviytymiskeino sinulle tärkeiden asioiden äärellä.
Tarkista ensin suhtautumisesi ja aloita kysymällä itseltäsi, palveleeko nykyinen tapasi reagoida stressiin niitä arvojasi, jotka sinulle ovat tärkeitä? Vai auttaisiko toisenlainen suhtautuminen saavuttamaan tavoitteitasi paremmin?
Tarkennan vielä: stressin hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että ummistaisit silmäsi huolilta ja huonolta ololta tai että keskittyisit vain hyvään (tällaista käyttäytymistä kutsutaan toksiseksi positiivisuudeksi). Stressitön elämä ei ole mahdollista eikä edes tavoittelemisen arvoista.
Joten seuraavan kerran, kun tunnet stressin hiipivän mieleesi, muista että se on osoitus siitä, että elämässäsi on asioita, joista välität ja jotka ovat sinulle merkityksellisiä.