Miksi on niin vaikeaa hyväksyä oma kompastelu?

Mitä sinä teet, kun kompastut? Manaatko kömpelyyttäsi, vilkaiset ympärillesi ja toivot ettei kukaan huomannut? Puret hammastasi yhteen, moitit itseäsi ja komennat olemaan jatkossa varovaisempi tai parempi? Vai kiitätkö itseäsi siitä, että kompuroinnin kautta annoit mahdollisuuden itsellesi tutustua maailmaan avarammin silmin ja opit itsestäsi ja maailmasta enemmän ja laajemmin kuin mitä olisi mahdollista ilman kompurointia? Lue lisää ”Miksi on niin vaikeaa hyväksyä oma kompastelu?”

Nöyryys – hyve vai pahe?

Viimeaikaisia uutisia kuunnellessani otsikon kysymys ei vain jätä rauhaan. Suomalaiseen luterilaiseen työetiikkaan kuuluu tietynlainen nöyryys, eli ajatus kuuliaisuudesta, vaatimattomuudesta, sopeutuvaisuudesta, joustavuudesta ja jopa tottelevaisuudesta. Olisiko jo aika haudata tämänkaltainen nöyryys ja miettiä uusiksi kenelle, miksi tai miten olemme nöyriä. Lue lisää ”Nöyryys – hyve vai pahe?”

Saanko olla inhimillinen?

Miten elää ihmisenä ihmisen kokoisella paikalla? Mihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa, mihin on opittava suostumaan?

Olen luonteeltani tarkkailija. Tarkkailen ympäristöä ja luontoa, merenpinnan aaltojen väreilyä, lintujen liitelyä, pilvien liikkeitä. Tarkkailen ihmisiä liikenteessä, toreilla ja turuilla, kauempana ja lähempänä, työelämässä ja vapaa-aikana. Tarkkailen sanoja, joita lausutaan ja sanoja, joita ei lausuta, eleitä, ilmeitä. Ja ennen kaikkea tarkkailen itseäni, ajatuksiani, tunteitani, mielialojani, uskomuksiani, aikeitani, motiivejani. Onnistumisiani ja epäonnistumisiani. Lue lisää ”Saanko olla inhimillinen?”

Ostoskori