Etsitkö viisautta? Apu on lähempänä kuin uskotkaan!

Eija Pelkonen

Tiedätkö sen tunteen, kun mielessä kihisee kuin muurahaispesässä, mutta ilman muurahaisten logiikkaa? Sähellystä sinne ja kohellusta tänne, epätietoisuutta ja uskon puutetta, ja lopulta totaalista itseensä harmistumista. Please, voisiko joku viisas tulla nyt apuun, miten tästä voisin päästä eteenpäin?

Näissä itseni läimimisen tunnelmissa en jaksanut meditoida (vaikka tiedän että sen ainakin pitäisi rauhoittaa), en lähteä kuntosalille (vaikka tiedänkin kuinka paljon ihminen voi mielihyvähormoneihinsa itse vaikuttaa), en harjoittaa itsemyötätuntoa (verenmaku suussa mahdankohan sittenkin nauttia enemmän itseni läimimisestä) enkä lukea itseäni viisaampien elämäntaito-oppaita. Olin vain yksinkertaisesti täysin eksyksissä!

Jaksoin ainoastaan avata tietokoneelta ajan saatossa keräämäni oman ”selviytymisen aarrearkkuni” ja sieltä sitten silmiin osui seuraava tarina, joka on julkaistu Positiivareiden sivulla huhtikuussa 2012. Tarina (hieman muunneltuna) kuuluu näin:

Missä guru?

Vanhan itämaisen tarinan mukaan ihmiskunnalla oli aikojen alussa sama viisaus kuin jumalilla. Ihmiset olivat kuitenkin enemmän kiinnostuneita maallisista ja lihallisista huveista, joten ylijumala päätti lopulta piilottaa viisauden paikkaan, josta vain päättäväisimmät voisivat sen löytää.

Kaivetaan se maahan, ehdotti yksi jumalista. Ei käy, vastasi ylijumala, liian monet tonkivat maata ja löytävät sen. Entä jos upottaisimme viisauden valtameren syvyyksiin, ehdotti toinen, johon ylijumala vastasi, että ihmiset oppivat sukeltamaan ja jonakin päivänä sen sieltäkin löytävät. Viedään viisaus korkeimman vuoren huipulle, ehdotti kolmas. Sekään ei käy, ylijumala vastasi, ihmiset pystyvät kiipeämään mihin tahansa.

Ylijumala jatkoi: minulla on parempi ajatus, piilotetaan viisaus ihmiseen itseensä sillä vain harva ymmärtää etsiä sitä sisimmästään. Näin tehtiin ja siellä kätketty viisaus edelleen sijaitsee. Monet etsivät sitä vuoren huipulta, maan alta ja valtameren syvyyksistä ymmärtämättä, että kaikki se, mitä itse ikinä tarvitseekin, kulkee mukana koko ajan, aina ja kaikkialla.

Löytöretki omiin mahdollisuuksiin

Ja näinhän se on, tähän tarinaan olen aina uskonut (minut tuntevat tietävät minun kammoksuvan guruina esiintyviä ja myös nk. gurunälkää), mutta miten se nyt jälleen pääsikin itseltäni unohtumaan? Oman mielen kohinoissa se tapahtuu niin helposti, unohtaa omat voimavaransa ja omat mahdollisuutensa. Mutta kun hengähdin, tein mielen sekasortoisuuteni kanssa rauhan, niin elämä kyllä jälleen osoitti, että siellä se viisaus luuraa. Joskus näkyvämmin esillä, joskus piilossa, mutta aina kuitenkin siellä!

Lienee elämänpituinen matka oppia muistamaan tämä ja ennen kaikkea luottamaan siihen, että se todellinen viisaus löytyy itsestä! Osaatko sinä kuunnella oman sisäisen viisautesi sanomaa? Uskallatko lähteä etsimään sitä itsestäsi?