Onko kesä sinulle rentoutumisen aikaa vai se hetki, jolloin on tehtävä kaikki rästissä olevat hommat? Haluaisitko käyttää kesäsi akkujen lataamiseen, mutta et enää oikein tiedä, miten sen tekisit?

Kesällä moni toivoo saavansa rentoutua ja viettää leppoisaa, vaatimuksista vapaata elämää. Nykyisin onneksi puhutaan paljon palautumisen ja rentoutumisen merkityksestä, mutta joskus tuntuu, että siitäkin on tullut tai tulossa suorittamista. Keskiössä pitäisikin olla enemmän tuo ”vaatimuksista vapaa” oleilu. Siksi puhun nyt luppoajasta ja hellittämisen taidoista sillä tutkimusten mukaan suorittamisesta irtautuminen on ihmisen terveydelle fundamentaalisen tärkeää.

Mitä hellittäminen tarkoittaa

Hellittäminen tarkoittaa irtisanoutumista kaikenlaisesta nk. pakkosuorittamisesta. Se on uskallusta sallia itselleen velvoitteista vapaata aikaa, uskallusta heittäytyä joutilaaksi. Täydellinen luppoaika on sekä lepoa että virkistäytymistä joko yksin tai yhdessä rakkaiden kanssa.

Jo pelkkä ajatus joutilaisuudesta voi olla monelle kauhistus, eikä yhteiskuntammekaan siihen juuri kannusta, mutta koska viimeksi olet kokeillut? Jotkut meistä karttavat joutilaisuutta, koska eivät koskaan ole saaneet siihen mahdollisuuksia tai lupaa. Joutilaisuus voi myös pelottaa, sillä se voi nostaa esille pitkään haudattuna olleita ajatuksia ja tunteita. Siksi moni kenties kokee turvallisemmaksi mennä lomallakin sata lasissa, sillä joutilaisuuteen pysähtyminen saattaa nostaa pinnalle ja tietoisuuteen sangen epämieluisiakin asioita. Niiden käsittelyyn on sitten olemassa aivan omat työkalunsa.

Miksi hellittäminen on niin tärkeää

Käytän usein vertauskuvana auton tai veneen akkua, jotka toimiakseen tarvitsevat säännöllistä latausta ja huoltoa. Sama ilmiö on meissä ihmisissä, me tarvitsemme mahdollisuuksia palautua ja rentoutua arjen haasteista, jotta elimistömme jaksaisi ”käydä” ja viedä meitä eteenpäin. Ihmiseen on rakentunut evoluution myötä stressireaktiolle käänteinen järjestelmä eli rauhoittumis- ja palautumisjärjestelmä, jonka jokaisen meistä pitäisi myös muistaa itsessään aktivoida. Itsekseen se ei käynnisty, vaan tarvitsee siihen sinun apuasi!

Miten hellittämisen taitojaan voi kehittää

Hellittämisen pitäisi olla päivittäistä ja sille on hyvä osata antaa riittävästi aikaa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että hellittämistä ei suoriteta! Mitä harvemmin olet itsellesi aiemmin luppoaikaa suonut, sen haasteellisempaa sen itselle salliminen nytkin voi olla. Mutta ole sitkeä ja anna itsellesi lupa pitää itsestäsi parasta mahdollista huolta.

Yleisesti ottaen saat rauhoittumisjärjestelmäsi käynnistymään tilanteissa, jotka koet rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina. Mitä vähemmän vaateita (myös niitä itse asetettuja), sitä parempi.

Kuuntele myös sisäistä puhettasi. Jos kuulet lauseita kuten en voi, en ehdi, en pysty, niin kohtaa nuo ajatuksesi lempeästi. Et saa ääntäsi käskemällä hiljenemään (lue myös blogini: Miten taltuttaa oma sisäinen variksensa), mutta voit sanoa äänellesi, että minunkin on lupa pitää huolta itsestäni ja siksi aion nyt luopua suorittamisesta. Toisin sanoen, ilmaiset päättäväisyytesi sen suhteen, että luovut tietyksi ajaksi kaikesta pakkotekemisestä ja minun pitää -listoista.

Hellittämisen olennaisin ja tärkein elementti on itselle levon salliminen. Tuo lepo voi olla laiturin nokassa pilvien tarkkailua, pihakeinussa nokosten ottamista, paljussa lilluttelua tai istumista lempinojatuolissa. Kysy itseltäsi, millaista lepoa nyt tarvitset ja kuuntele tarkasti vastaus. Ihmisen keho ja mieli ovat uskomattomia tiedon lähteitä, jos vain pysähtyy tuon tiedon kuulemaan ja vastaanottamaan.

Luppoiluun kuuluu myös virkistävien ja itselle merkityksellisten asioiden tekeminen, jotka palauttavat voimiasi, eivät vie niitä. Jälleen kerran, kysy itseltäsi millainen virkistäytyminen tekee minulle hyvää juuri nyt. Ja kenen kanssa- yksin vai yhdessä koettuna. Hellittäminen voi siis olla antamista tai vastaanottamista, rajojen vetämistä tai antautumista, päättämistä tai päättämättömyyttä, mutta ennen kaikkea se on itselle levon sallimista kuorrutettuna päättäväisyydellä: minullakin on lupa hellittää ja sen aion nyt tehdä! Sallithan sinäkin sen itsellesi?