Milloin tämä korona oikein loppuu? Epävarmuus on epämiellyttävä ja ahdistava tunne, ja moni meistä yrittää ponnistella siitä eroon. Eroon siitä ei pääse, mutta mieltään voi ja kannattaa opettaa käsittelemään ahdistuksen tunteita, mutta miten?

Ihmisellä on tarve kokea hallitsevansa elämäänsä (tieteessä käytetään termiä koherenssi). Meillä on myös luontaisesti tarvetta suunnitella ja ohjata tulevaisuuttamme. Korona tekee nämä tarpeet vaikeaksi toteuttaa ja siten monen meistä huolet ja pelot kohdistuvat yhtäaikaisesti useaan eri elämänalueeseen: yksinäisyyteen tai huoleen toimeentulosta, töiden säilymisestä, parisuhteesta, lasten tai omien vanhempien jaksamisesta jne. Onneksi meillä on olemassa yksi työkalu, jonka harva muistaa, mutta sen tehokkaampaa ei olemassa ole! Ja mikä parasta, se on ilmainen ja helposti kaikkien käyttöön otettavissa: oma mieli ja sen kouluttaminen.

Tässä sinulle muutamia vinkkejä, miten pääset hyvään alkuun oman mielesi opettamisella:

1. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi, haluatko saada niskaotteen huoliajattelusta? Vai saatko jotain energiaa katastrofiajattelusta, eli mahdollisen sairastumisen, työttömäksi joutumisen tai rahojen loppumisen pohtimisesta? Muista tällöin, että on olemassa myös suuri todennäköisyys sille, ettei niin koskaan tapahdu! Joten voisitko tehdä itsesi kanssa päätöksen, että murehdit asioita vasta sitten, kun ne oikeasti tulevat todeksi omassa elämässäsi. Ja jos niin käy, muista, että sinuun on luotu paljon enemmän selviytymiskykyä kuin ehkä tiedätkään!
2. Mieti, millaisten asioiden pohtimiseen aikasi enimmäkseen kuluu. Ovatko ne asioita, joihin voit myös vaikuttaa? Jos eivät ole, niin mitä hyödyt pohtimalla asioita, jotka eivät ole omassa vaikutuspiirissäsi? Voisitko siis tuoda itsesi sellaisten valintojen äärelle, joihin oikeasti ja aidosti voit itse vaikuttaa? Esimerkiksi näin: voin nyt itse päättää, avaanko tv:n ja luen päivän uutiset vai pidänkö hetken digipaastoa ja keskityn tekemään jotain mukavampaa.
3. Tunnista epävarmuuden aikaansaama kokemus itsessäsi. Moni meistä tekee sen virheen, että yrittää nujertaa tuon epämääräisen epämukavalta tuntuvan tunteen. Siinä käy kuten kuuluisassa ”mitä pölypallolle tapahtuu maton alla”-tapauksessa, eli hetken tuo tunne saattaa olla piilossa, kunnes tulee esiin kahta kauheampana. Eli epävarmuus kannattaa tunnistaa, kohdata ja jotenkin itselleen sanoittaa. Sillä vain tunteen hyväksynnän kautta on mahdollista edetä seuraaviin askeliin. Esimerkiksi näin: kappas, kylläpä taas ahdistaa ja se ei ole ihme, mutta mikäköhän sen tällä kertaa aiheuttaa, minkä nimen voisin sille antaa (mitä humoristisempi, sen parempi). Jo se, että kohtaat ja yrität sanoittaa mielessäsi tuon ahdistavan tuntemuksen, nimittäin tutkitusti helpottaa jo oloasi.
4. Kun olet saanut kokemuksellesi jonkinlaisen sanoituksen, niin ehkä et vielä ole varma siitä, miten tuon kokemuksen kanssa selviät eteenpäin. Tässä muutamia vaihtoehtoja mielen sanoituksiksi: olen aiemminkin selvinnyt, millä viimeksi rauhoituin, kun elämässä oli hankala tilanne? Kuka tai mikä voisi auttaa minua saamaan huolet hallintaani? Olenko nyt itseäni kohtaan inhimillinen, puhuttelisinko omaa ystävääni samoilla sanoilla kuin nyt itseäni puhuttelen?
5. Suuntaa mielesi tietoisesti eroon huoliajattelusta. Se ei siis tarkoita sitä, että kiellät omat huolesi, vaan sitä että nyt teet toisenlaisen valinnan. Voit alkaa:
   • tekemään asioita; esimerkiksi tee toteutuslista sinulle mieleisistä asioista, kun koronarajoitukset puretaan (näin herättelet tuiki tärkeää toivon tunnetta) tai ryhdy imuroimaan (rutiininomainen tekeminen auttaa mieltä fokusoitumaan toisiin asioihin).
   • haastamaan aivojasi, eli ajattelemaan. Oletko tietoinen esimerkiksi siitä, mikä kaikki hyvä elämässäsi pysyy nyt kaikesta huolimatta ennallaan tai mitä hyvää poikkeusaika on mukanaan tuonut?
   • kokemaan asioita; usein nimittäin unohdamme sen, että maailmalla on paljon meille myös annettavanaan, upeita luonto- tai kulttuurielämyksiä, rakkaita ihmisiä lähellä jne.

Ehkä vaikuttavin tapa saada mieli irti huoliajatuksista on huomion siirtäminen muihin ihmisiin tai asioihin; kuka tai mikä minua tänään saattaisi tarvita?

Kukaan ei voi pakottaa itseään huolista vapaaksi tai hyväntuuliseksi, mutta jo se auttaa, että kohtaat itsesi inhimillisesti ja myötätuntoisesti. Eli epävarmuuden kokeminen on kivuliasta, mutta se voi olla myös erittäin hyödyllistä ja opettavaista. Omilla valinnoillasi on suuri merkitys, kumpaa se on!