Muistatko vielä, miltä innostus tuntuu? Tunnistatko oman innostuksesi lähteet? Miten sinä vaalit kykyäsi innostua? Mikä on sinun tapasi näyttää innostustasi ja miten sinä innostat muita? Entä sitten, kun ei innosta ja kaikenlaiset innostamisyritykset tuntuvat vain lisäävän henkilökohtaista stressiä?

Innostus on ihmisen ensimmäisiä tunteita ja se syntyy kuin itsestään, jos sen tiellä ei ole esteitä. Innostus vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin, sillä se parantaa itseluottamusta, lisää optimismia, antaa energiaa, vapauttaa voimavaroja, edistää sosiaalisuutta ja auttaa jaksamaan. Se on haluttu ja kaivattu tunne, sillä se on hyvä motivaation lähde, joka edistää luovuutta ja tehokkuutta sekä tehostaa valintojen ja päätösten tekemistä. Toisaalta innostuksellakin on kääntöpuolensa, innostuneena voi vauhtisokeus yllättää tai innostus lopahtaa, kun on jo uusi innostuksen kohde edessä. Innostus, kuten muutkin tunteet, kestää vain lyhyen aikaa, joten sen pitää herätä tai se pitää herättää aina uudestaan ja uudestaan.

Innostus on myös hyvin sosiaalinen tunne, joka kasvaa, kun sitä vahvistetaan ja sammuu, jos siihen ei vastata. Mikään ei latista enempää kuin se, jos omaan innostukseen ei saa vastakaikua, vaan sille hymähdetään tai se ohitetaan. Toisaalta innostus on tunne, joka helposti tarttuu. Me tunnistamme melko hyvin innostuneen ihmisen, vaikka innostuksella ei ole yhtä yhtenäistä ilmettä. Siksi on hyvä muistaa, että hurmoshenkinen ekstrovertti motivaattoriguru ei välttämättä ole yhtään sen innostuneempi kuin työhuoneessaan hiljaa yksinään pakertava introvertti.

Mikä sitten herättää innostuksen? Voisiko sitä ostaa jostakin? Innostus ei synny itsesi tai muiden pakottamana vaan se tarvitsee tilaa ympärilleen, mahdollisuuden saada innostua. Meillä jokaisella on erilaisia henkilökohtaisia lähteitä, jotka innostusta synnyttävät. Kyllä me ne tiedämme, mutta ehkä ne ovat peittyneet muiden asioiden, kuten kiireen ja suorittamisen alle? Ja jos ei tietoisesti ole opetellut itseään tunnistamaan omaa innostustaan ja sen lähteitä, niin ne voivat jäädä jopa huomaamatta. Tutkimusten mukaan me näet koemme enemmän positiivisia tunteita, joihin innostuskin kuuluu, kuin negatiivisia, mutta positiivinen tunne jää negatiivisten tunteiden voimakkuuden vuoksi helposti huomaamatta, jollei sitä tietoisesti nosta esiin ja vahvista.

Aina ei kuitenkaan jaksa innostua tai siihen ei tunnu olevan voimavaroja, sekin on inhimillistä. On silti hyvä pohtia, ovatko innostumisen esteet ulkoisista syistä johtuvia vai sittenkin omia sisäisiä esteitä. Ja pohtia sitä, miten oma käyttäytyminen ja valinnat vaikuttavat muiden ihmisten innostumiseen. Kuka meistä haluaisi tieten tahtoen olla muiden innostuksen latistaja?

Ihminen on luotu innostumaan, joten kroonistunut innostumattomuus on hälytysmerkki siitä, että ”jottai tarttis tehrä”. Sitkeän Selviytyjän matkassa voit lähteä tutkimaan asiaa omista lähtökohdistasi. Sinua ei kukaan pakota innostumaan. Etkä tule saamaan viiden vinkin listoja ”miten innostua aina ja kaikkialla”. Sen sijaan tulet saamaan lisää tietoa innostuksen tunteesta ja sen lähteistä sekä työkaluja, joiden avulla voit rakentaa juuri sinulle sopivimmista aineksista omat vaihtoehtosi.

Voitko siis antaa itsellesi sen mahdollisuuden, että kenties, jossakin vaiheessa, löydät itsestäsi uudenlaisia mahdollisuuksia kokea omaa aitoa innostusta itsessäsi ja itsestäsi sekä ympäröivästä maailmasta?